Viimmeinen sätkä voitti elokuvakilpailun

Jukka Polven elokuva Viimeinen sätkä voitti Arktista Vimmaa-elokuvakilpailun. Toisen palkinnon sai Anna Nykyrin Vapaus on vasikanlaukkaa-musiikkivideo. Molemmat elokuvan ovat Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun tuotantoja.
Kunniakirjat saivat Mervi Auttin: Auttin neidit ikkunalla ja Liisa Karintauksen Some Bar in the arctic.
Kilpailun tuomareina toimivat Ohjaaja Cristopher Nielsen, tuottaja Petri Rossi ja läänintaiteilija Anu Riestola.

Jukka Asikainen ja kotimaisten tv-sarjojen tulevaisuus

Teatterikorkeakoulusta dramaturgiksi valmistunut Jukka Asikainen on urallaan toiminunut elokuva- tv- ja teatterikäsikirjoittajana. Hän piti luennon Rovaniemellä järjestetyssä Arktista vimmaa elokuva- ja mediafestivaalilla. Asikainen käsitteli kotimaisen tv-draaman ja viihteen nykytilannetta sekä tulevaisuudennäkymiä. Hänen mielestään kotimaisten formaattien esittäminen televisiossa on vähentynyt. Televisio välittää enemmän kuin tuottaa uusia ohjelmia. Hän pohdiskeli miten käy tv-sarjojen, kun ohjelmia voi katsoa tulevaisuudessa netin tai kännykän kautta milloin haluaa.
Käsikirjoituksesta hän mainitsee sen verran että jos haluaa tehdä tv-käsikirjoituksia, on kategorioiden lajityypit tunnettava perusteellisesti. Yle ottaakin mieluusti vastaan uusia käsikirjoituksia ja ideoita, vaikka ohjelmapaikat ovat harvassa.

Arktisessa Vimmassa YLE:n ohjelmapaikoista

Arktikumissa on menossa seitsemän päiväiset Arktista Vimmaa elokuva- ja mediafestivaalit. Elokuvien lisäksi festivaaleilla on vieraita puhumassa. Perjantaina 27.10 puhujana oli mm. YLE:n dokumenttiohjelmien tuottaja Pentti Väliahdet, jonka aiheena oli YLE:n ohjelmapaikat.

Väliahdet kertoo, että YLE on viimeaikoina jaotellut kanaviaan ja niillä näkyviä ohjelmia. TV1:n vakio-ohjelmiin kuuluu uutis- ja ajankohtaisohjelmia, kun taas TV2 esimerkiksi on keskittynyt enemmän nuorten ohjelmiin sekä urheiluun ja muuhun viihteeseen. Myös muilla YLE:n kanavilla on omat roolinsa. YLE Teemalla pyörii kulttuuripainotteisia ohjelmia ja YLE Ekstralla näytetään ohjelmia eri tapahtumista ja tilaisuuksista.

Väliahteen mukaan dokumenteilla on tällä hetkellä kovasti kysyntää ja ne elävät nousukauttaan. Hän kritisoi sitä, että YLE:llä kun moni ihminen voi ostaa dokumentteja. Valmiiden ostaminen on halvempaa kuin tukea projekteja alusta asti. Tällä tavalla tulee usein ostettua ulkomailta valmiita, vaikka Väliahteen mielestä pitäisi tukea enemmän kotimaisia projekteja. Valmiin dokumentin hinta ulkomailta ostettaessa on yleensä 5000-10 000 €.

Lapin lisä-tietoisku

Arktista Vimmaa-elokuvafestivaalin avajaisaamuna pidettiin viimeiset koulutustilaisuudet ennen varsinaisen elokuvatapahtuman alkua. Saila Vaara Kemi-Tornion ammattikorkeakoulusta aloitti tietoiskulla Lapin lisä- koulutushankkeesta.

Hankkeessa lappilaisille elokuvantekijöille ja alasta kiinnostuneille tarjotaan koulutusta. Tavoitteena on saada lappilaisia tarinoita näkymään niin televisiossa kuin elokuvateollisuudessakin. Palautetilaisuuksina toimivat Arktista Vimmaa, Sodankylän elokuvajuhlat sekä Inarissa pidettävä Skabmagovat.

Verkostoituminen oli Vaaran mukaan Lapin lisän avainkeino koulutuksen edistämiselle, ja esityksen lopussa hän esitteli Kemi-Tornion kehittämiä etäopetusmahdollisuuksia.

Aluekehityksen vimmaa Arktikumissa

Arktikumissa järjestettiin Arktista vimmaa - elokuvafestivaalin alkamisen tiimoilta kulttuurifoorumi. Arktista Vimmaa- organisaation ja Taikalamppu - Lapin lastenkulttuuriverkoston järjestämässä tilaisuudessa käsiteltiin kulttuurin rahoitusta ja vaikutusta pohjoisella ulottuvuudella.

Avauspuheenvuoron piti Lapin liiton kehittämisjohtaja Maiju Hyry, joka näki kulttuurin tärkeäksi aluekehityksen tukijaksi. Hyry korosti EU:n merkitystä tapahtumien rahoittajana, ottaen esimerkiksi EU:lta tukea saaneen 'Velho-oopperan'. Seuraavana vuorossa ollut kulttuuritalouden tutkija Jouni Kaipainen Kokkolan yliopistokeskuksesta esitti perusteluja taiteen julkisen tuen säilyttämiselle ja kehittämiselle.

Rovaniemeläisen leikkikenttävalmistajan Lappset Group Oy:n tuotepäällikkö Reijo Koivulan ja HDP-filmsin Jani Johansénin puheenvuorot käsittelivät innovatiivisuuden soveltamista yritystoiminnassa. Molemmat esittivät esimerkkejä uuden teknologian tuloksellisesta valjastamisesta yrityksen käyttöön.

Kaksi tuntia kestänyttä foorumia seurasi paneelikeskustelu, jossa käsiteltiin mm. esitelmöitsijöille aiemmin esitettyjä kysymyksiä.

Vimmatusti elokuviin

Haastattelimme Arktisen vimman organisaation edustajaa Raija Kivilahtea.

Media- ja elokuvafestivaali Arktinen vimma järjestetään Rovaniemellä toisen kerran saman nimisenä. Elokuvatapahtuma tarjoaa lähes 30 eri maista tulleiden nuorten tekijöiden elokuvia. Suurin osa elokuvista esitetään Arktikumin Polarium-salissa mutta esimerkiksi elokuvat Dark Horse ja Valkoinen Peura esitetään kulttuuritalo Viljamissa. Festivaaleilla tarjotaan tapahtumaa kaikenikäisille. Tarha- ja koululaisnäytösten lisäksi illalla tarjotaan myös materiaalia vanhemmalle yleisölle. Erikoista Arktisessa vimmassa on se että suurin osa elokuvanäytöksistä on ilmaisia paria poikkeusta lukuunottamatta. Varauksia näytöksiin on tullut paljon, mutta esimerkiksi viikonloppu ja iltanäytöksiin voi vielä kysellä varauksia festivaali infosta.

Teatteria parhaimmillaan

Rovaniemen kaupunginteatterissa esitettävä Marilyn-musikaali kertoo, nimensä mukaisesti, edesmenneen laulaja-ja näyttelijälegendan Marilyn Monroen aka Norman Jean Bakerin elämästä.

Marilynin elämän nousu-ja laskuvaiheita käsittelevä teatterimusikaali on erittäin laadukasta katsottavaa sekä lavastukseltaan, että ohjaukseltaan. Lähes kaksi ja puoli tuntia kestävä esitys ei jätä katsojaa kylmäksi hetkeksikkään, vaan jaksaa pitää mielenkiinnon yllä pitkän kestonsa ajan. Syynä tähän on vaihtelevasti esitettävät musiikkiesitykset, jotka jaksavat pitää katsojan hereillä ja valppaana kokoajan.
Musiikkinumerot ovat lavastukseltaan ja äänimaailmaltaan aivan upeita, kiitokset tästä taustalla soittavalle orkesterille. Myös tanssiesitykset ovat hienoa katsottavaa.
Näyttelijöinä toimivat alan ammattilaiset hoitavat kaikki roolinsa erittäin hyvin, mutta erityis maininta pitää kuitenkin antaa pääosan esittäjälle Anne Syysmaalle, joka osaa hienosti esittää naivia mutta hyväntahtoista Marilynia.
Esityksen tarina ja tietyt henkilöt saattavat tuntua hieman ylitseampuvilta, mutta toisaalta jo alussa huomaa että musikaalin ei ole tarkoituskaan esittää dokumentaarista kuvausta Monroen elämästä.
Kaikin puolin Marilyn-musikaali on loistava teatteriesitys joka sopii sekä teatterin ystäville että siitä vähemmän pitäville.

"Tao minulle Sampo niin saat rakkaasi takaisin"

Torstaina 12.10 oli ennakko ensi-ilta kotimaisella elokuvalla Jadesoturi. Elokuva yhdistelee suomalaista Kalevalaa ja kiinalaista Wuxia-legendaa, aikaa ennen ensimmäistä dynastiaa ja nykypäivää.

Rovaniemellä elokuvateatteri Maximin pieni sali oli melkein täynnä, muutamaa paikkaa lukuunottamatta, elokuvasta kiinnostuneita katsojia. Myös Lyseonpuiston lukion kolmasluokkalaiset Kati ja Arja olivat tulleet katsomaan elokuvaa. Kummatkin odottivat mielenkiinnolla miltä elokuva näyttää valkokankaalla. Varsinkin he odottivat sitä miten hyvin Kiinan ja Suomen kielet sekä legendat on osattu yhdistää toimivaksi kokonaisuudeksi. Arjalla vain oli pieni epäillys että efektejä olisi liikaa.

- Odotan ja toivon, että luuloni todistetaan vääräksi, Arja kertoo.

Elokuvan jälkeen kummatkin tytöt olivat positiivisesti yllättyneitä lopputuloksesta.

- Kerrankin hyvä suomalainen elokuva, Kati totesi heti alkuun.

Molempien mielestä elokuva oli visuaalisesti yhtä hyvä kuin mainoksissa oli luvattu. Arjasta oli kuitenkin hieman liikaa matkittu muita kuuluisia elokuvia. Hänestä osa efekteistä ja taistelukohtauksista olisi voinut tehdä enemmän "suomalaisittain". Kati taas piti niistä.

- Taistelukohtaukset olivat hienoja, muistuttivat ihan tanssia. Musiikkikin sopi niihin todella hyvin, se oli tehty seuraamaan taistelijoiden liikkeitä, Kati analysoi.

Elokuvan sisällöstä tytöt olivat eri mieltä. Arjan makuun juoni oli hieman liian ennalta-arvattava, eikä siinä ollut suuria käännekohtia. Katin mielestä elokuvassa oli yhdistelty hienosti pieniä yksityiskohtia kummassakin erillisessä tarinassa. Hänen asioita pohdittiin syvällisemmin, esimerkiksi mistä pahuus tulee. Lisääkin olisi hänen mielestään voinut kuitenkin olla. Katia eivät myöskään häirinneet elokuvan muutamat "koomiset repliikit".

- Niitä kun yritetään välttää normaalisti elokuvissa, mutta tähän ne jotenkin sopivat. Ne rikkoivat muissa elokuvissa tavallisesti nähtyä kaavaa, Kati kehuu.

Arja puki sanoiksi kotiinpäin suuntaavien tyttöjen mielipiteen elokuvasta:

- Se oli oikein viihdyttävä. Loppujen lopuksi elokuva kosketti.

Pilailu-puoti ''pilis''

Kävin haastattelemassa pilailu-puoti ''piliksen'' omistajaa Tarja Uusitaloa, 43.
Tarja perusti liikkeen 15.09. 2005 , idean hän sai työvoimatoimiston kautta .
Yritys on franching liike, eli tarja ostaa tuotteensa alkuperäiseltä liikkeeltä joka tuo tuotteita maahan, tuotot hän saa itselleeen. Parhaat sesongit ovat halloween ja vappu, muita sesonkeja ovat pikkujoulut, penkkarit, joulu ja pääsiäinen. Hittituotteita ovat peruukit, naamarit ja varsinkin hirviö\lordi maskit. Myös jonglööraus tuotteet menevät kuin kuumille kiville syksyisin ja keväällä.
Kun kysyin kannattavuudesta Tarja vastasi. Ensimmäinen vuosi motivoi jatkamaan ja jos asiakkaita ei ole, niin hän voi kirjoittaa toista romaaniaan. Ensimäinen kirja ''sininen liekki'' on julkaistu vuonna 2005. Mainontaa tarja on harrastanut paikkallislehdissä, linja-autoissa, arpajaisissa ja on mainoksia viety kouluihinkin. Kuitenkin paras mainonta on niin sanottu ''puskaradio'' eli lapset kertovat vanhemmilleen ja he taas joillekkin muille. Liikkeeseen saapuneelta asiakkaalta kysyessä, oli hänkin kuullut liikkeestä kaveriltaan. Asiakkaita käy laidasta laitaan ja Tarja on suunnitellut toista liikettä Tornioon. Siis pilaillen talvea kohti.

Uudistunut keilahalli

Päätin tehdä jutun Rovaniemen Santa Sportissa olevasta uudistuneesta keilahallista. Keilahalliin sisälle saavuttaessa tunnelma oli meluisa, koska keilojen kaatuessa keilaajien tunteet nousivan pintaan, aiheuttaen rimukkaita ilon huutoja. Jokainen joka on urheilu harrastanut tietää varmasti että, kilpailuhenkeä on lajissa kuin lajissa, mutta keilahallissa osattiin myös kannustaa kavereita ja iloita muiden hienoista suorituksista.

Historiaa
Rovaniemellä Santa Sportin yhteydessä sijaitseva keilahalli on perustettu maaliskuussa vuonna 1985. Vuodesta 2001 hallia on uudistettu mm. uudella keilauskalustolla, pukuhuoneilla ja halliin on myös saatu oma kahvio "Salad bar", josta saa keilaamisen lomassa pikkupurtavia.

Kenelle sitten keilaaminen sopii?
Keilaamista voi harrastaa kaikki. Nuorimmat keilausta kokeilleet ovat 3-4 vuotiaita polvenkorkuisia vaahtosammuttimia, kun taas vanhin aktiivinen keilaaja on 78 vuotias, "rauta pappa". Laji sopii myös hyvin liikuntarajoitteisille, koska hallilla on apuvälineet esim. pyörätuolilla liikkuville. Ensikertalaisen on helppo kokeilla keilaamista, koska ammattilaiset ohjaajat opastavat keilaamisen saloihin hyvin mielellään.

Kallistako? EI!
Monissa urheilulajeissa pistää ostaa välineet ja maksaa itsensä kipeäksi, keilaamisessa ei. Rata vuokra opiskelijalta on 9€/h. radalla voi pelata maksimissaan 4 henkilöä, siihen kenkävuokra joka on 1€/kerta. Pienellä laskutoimituksella saa tunnin keilaamisen maksamaan n. 3.30€/h jos radalla keilaa 4 henkilöä.

ps. keskiviikkona, perjantaina ja lauantaina on hohtokeilausta, jota en ala tähän sanoilla kuvailemaan. Se täytyy itse kokea.

Video
Rovaniemen keilailuliitto

IB -linjalta avoimet ovet maailmalle

Kansainvälisen kanssakäymisen lisääntyessä myös opiskelu muuttuu sen mukaiseksi. IB -linjalla on mahdollisuus hankkia vankka kielitaito ja ulkomaalaiset opiskelijat voivat jatkaa opintojaan kotimaansa ulkopuolella. IB –linjan ryhmä pyritään pitämään pienenä ja tiiviinä.

Ensimmäisenä vuotena IB –linjalla valmistaudutaan kahden vuoden varsinaiselle IB –linjalle opiskelemalla samalla opetussuunnitelmalla, mikä on muillakin lukiolaisilla. Opetus on pääasiassa englanniksi. Kahdella varsinaisella IB –linjan vuodella keskitytään enemmän opiskelijan parhaaseen kieleen (opiskelijan oma äidinkieli), vieraisiin kieliin, ihmiseen & yhteiskuntaan (historia, taloustiede, psykologia), kokeellisiin tieteisiin (biologia, kemia, fysiikka) ja matematiikkaan. Linjalta saadaan tutkintona IB –diploma.

Ensimmäistä vuotta IB –linjalla opiskeleva Miia Ryynänen kertoo mielipiteensä IB –linjalla opiskelustaan:
- Olen positiivisesti yllättynyt opettajista että opetuksesta.

Kauko Röyhkä irish times 7.10.2006

Lähdin keikalle avoimin mielin, en ollut ennen tietoisesti kuunnellut Kaukon musiikkia.
Myönnettävähän se on Kauko valloitti sydämeni loistavan bändin ja karismansa avulla.
Koko keikan ajan tunnelma oli lämmin ja kotoisa, lukuunottamatta kyseisen baarin hintoja, huh huh iso lovi opiskelijan budjetissa.Juoman kalleushan ei ole Kaukon vika. Keikkapaikka oli tupaten täynnä ja yleisöä oli "vauvasta vaariin''.Esityksen lopussa löysin itseni eturivistä bogoomasta,vaatteet ja hiukset märkänä hiestä yhteenveto. Osta levy tai käy keikalla

Torikeitaan kebab

Olin kuullut paljon kehuja Torikeitaan kebabista, niin tutuilta kuin mediastakin, joten odotukset olivat
korkeat mennessäni testaamaan tuota maankuulua kebabia.Tarkoitukseni oli syödä koostaan kuuluisa Lordi-kebab, mutta tulin toisiin aatoksiin nähtyäni sen monsterimaisen koon ja hinnan. Lihaa mehevät 220 grammaa ja hintaa muhkeat 10,60 euroa. Päätin "tyytyä" isoon kebabiin joka on toiseksi suurin annos, lihaa 120g hinta 7,35 e.

Saatuani annoksen päätös tyytyä pienempään ja halvempaan ei kaduttanut yhtään. Lautanen kirjaimellisesti pursusi ruokaa. Liha oli hieman tavallisesta kebablihasta poikkeavaa mutta hyvää ja mureaa. Suolaa ja rasvaa riitti, kaksi euroa maksanut puolen litran kokis ei tahtonut riittää ja ruoka janotti vielä illallakin. Kalorien määrää en pysty edes arvioimaan. Kastike oli todella hyvää ja ranskalaisia ja salaattia oli reilusti. Ateria oli todella täyttävä ja voin vain kuvitella mihin Lordi-ateria pystyy.

Torikeitaan kebab on kyllä maineensa veroinen ja liha poikkeaa positiivisesti. Hinnat ovat melko korkeat joten asiakkaita taitaa riittää. Lordi-kebabia uskallan suositella vain tosi nälkäisille monstereille. Ehkä minustakin löytyy joskus sen verran hirviötä että pystyn tuhoamaan mahtavan Lordi-kebabin. Toivottavasti ei.

Loput kuvat täällä

Talvi ja kaamos saapuvat

Syksy on edennyt jo pitkälle ja talvi alkaa tehdä tuloaan. Lumituiskut ja paukkuvat pakkaset saapuvat jälleen vaikeuttamaan elämäämme. Toki talvi on aluksi mukava piriste, kun synkkä syksyinen maisema saa ylleen kauniin lumipeitteen. Alkutalvi on kaunista aikaa, mutta aikansa kutakin. Talvi on venytetty liian pitkäksi. Allekirjoittanut alkaa 'hajoilla' autonikkunoiden raaputtamiseen jo joulukuun tienoilla, mutta silloinkin talvi on vasta aluillaan. Kaamos sammuttaa viimeisenkin ilon liekin ja elämä tuntuu todelliselta selviytymiskamppailulta läpi pimeiden ja kylmien päivien. Nämä ovat siis minun ajatuksiani. Haastattelin luokkatovereitani kärsimysteni pohjalta.

Paavo, Paula, Juho ja Marianna löytävät talvesta paljon mukavia asioita:

" Talvi on ihan kiva, koska silloin on erilaista kuin kesällä. Upeat säät ja mahdollisuus hiihtää ladulla ovat parasta talvessa", kertoo Paavo.

- Paula, Juho ja Marianna pitävät lumea ehdottomasti parhaimpana juttuna.

Huonoimpana asiana vastanneet pitävät kylmyyttä:

" Talvessa hirveintä ovat kovat pakkaset, koska nenäreiät jäätyvät yhteen", sanoo Marianna.

- Paulaa taas harmittaa, koska miehet eivät enää kulje vähissä vaatteissa kuten kesällä.

Talven harrastuksiin kuuluvat erilainen ulkoilu ja sisätiloissa rauhoittuminen:

" Talvella on mukava kyhjöttää sisällä ja kuunnella musiikkia vällyjen välissä. Hangessa on mukava maata selällään ja katsella revontulia", valaisee Paavo.

- Juholta tarviharrastukset uupuvat lähes kokonaan, mutta Paula ja Marianna kertovat pitävänsä lenkkeilystä ja erilaisista lumileikeistä.

Myös kaamos koettiin ihan mukavaksi ja tunnelmalliseksi ajaksi:

" Kaamos on ihan mukavaa vaihtelua kesän valoisuuteen", tuumii Juho.

- Paavolla ja Mariannalla kummallakin kaamos saattaa hieman väsyttää, mutta se ei heitä haittaa, koska pimeät päivät ovat tunnelmallisia. Paulalla kaamos menee siinä sivussa.

Rovaniemen parasta elokuvantarjontaa

Cinema ry on vapaaehtoisvoimin toimiva elokuvakerho, joka on aloittanut toimintansa 1962. Kerho toimi 90-luvun alkuun saakka, jonka jälkeen Cinema piti hiljaiseloa vuoteen 1996 asti. Sen jälkeen elokuvia on näytetty paikallisten harrastajien iloksi. Tarjonta Cinemassa keskittyy valtavirrasta poikkeavien elokuvien esittämiseen, mutta mukana on myös tunnetumpiakin teoksia. 'Rollo tänään' tapasi Cinema ry:n puheenjohtaja Ulla Vilposta, joka haastattelun päätteeksi esitteli hieman projektorihuonetta.
Toimiiko Cinema ry täysin talkoovoimin, ja oletteko koskaan harkinneet muutosta palkanmaksuun?
-Meillä on vain yksi projektorinkäyttäjä, ja hän saa palkkaa työnsä vaatiman erikoistumisen ja säännöllisyyden vuoksi. Olemme keskustelleet mahdollisesta palkan maksamisesta muille työntekijöille, mutta koska nykyinen malli toimii hyvin, ei asian käsittelylle ole ollut enempää tarvetta.
Voivatko jäsenet vaikuttaa esitettävien elokuvien valintaan?
-Jäsenet saavat ehdottaa elokuvia, mutta kaikkia elokuvia ei tietenkään ole saatavilla. Lopullisen päätöksen esitettävistä elokuvista tekee Cinema ry:n hallitus.
Miten Cinemaan pääsee 'töihin'?
-Kaikki halukkaat ovat tervetulleita. Minkäänlaisia karsintoja emme järjestä, pitää vain osata tulla rohkeasti mukaan. Järjestämme tutustumistilaisuuksia uusille työntekijöille.
Lippujenne hinnat ovat Helsingin Sanomien mukaan Suomen alhaisimmat. Riittävätkö pelkät lipputulot menojen korvaamiseen?
-Tulot riittävät kattamaan kustannukset. Rovaniemen kaupunki tarjoaa tilat Wiljamista, joten vuokraa emme joudu itse maksamaan. Kunta on myös toiminut sponsorina uuden valkokankaan hankinnassa.
Toimitteko yhteistyössä muiden elokuvakerhojen kanssa?
-Kyllä. Esimerkiksi silloin, kun elokuvia tilataan ulkomailta, osallistuvat kyseisten filmien esittämisestä kiinnostuneet kerhot tilaamisesta koituviin kustannuksiin.
Olet osallistunut Arktista vimmaa-elokuvatapahtuman järjestämiseen. Voisitko lyhyesti kuvailla kyseistä tapahtumaa?
-'Arktista vimmaa' tarjoaa koulutusta ja pohjoisten alueiden elokuvatuotantoja, kipinöitä kylmän ja pimeän keskeltä.

-linkkejä:
-Cinema ry:n kotisivu
-Arktista vimmaa 2006

Opiskelija etsii asuntoa..

Syksyisin asunnonhakijoita on paljon ja varsinkin monelle nuorelle, uudelle opiskelijalle tilanne on kinkkinen. Vuokrayksiöt -ja kaksiot menevät nopeasti ja viimeiseksi vaihtoehdoksi jäävät opiskelija-asunnot sekä asuntoloiden soluasunnot. Tämä vaihtoehto ei silti välttämättä ole huonoin. Asumismuoto on edullinen. Vaikka kaipaisi suurtakin yksityisyyttä, soluasunto on harvoin ylitsepääsemätön ongelma, ellei sitten ole mahdollisuutta edes omaan huoneeseen tai kämppiksenä elää joku turilas.

- Tällä hetkellä tilanne on se että kaikki asuntomme ovat täynnä. Asunnonvaihtoja tapahtuu ja pientä liikettä on koko ajan, kertoo Domus Arctican toimitusjohtaja Kirsti Saviaro.

- Asuntoja meillä on Asemarinteen alueella ja Kuntotiellä kuudessa talossa. Sen lisäksi omistamme vielä keskustassa Ukkoherrantiellä kaksikymmentä yksiöosaketta.

- Hakijoita on, en osaa sanoa onko hirveästi, mutta jatkuvasti tulee hakemuksia, Saviaro arvioi.

Nouse jo!

Opiskelijoiden valtakunnallinen mielenosoitus keräsi ihmisiä myös Lordin aukiolle taistelemaan opintotuen 15% korotuksen puolesta. Asiasta oli puhumassa niin opiskelijoiden kuin kansanedustajiakin. Tuliaisina eduskuntaan lähetettiin opiskelijoille vuosien varrella tutuksi tulleita pöperöitä. Ehkäpä tämä edes vähän herättäisi päättäjiä ajattelemaan kuinka vakavasta asiasta on kyse.

Haastattelussa, lumilautailija Jaakko Ruha

Kerro kuvaus itsestäsi ja mistä päin maailmaa olet kotoisin?
Olen Jaakko Ruha 24v Sodankylästä kotoisin. Nykyään asun Helsingissä.

Ketä perheeseesi kuuluu? Ja Kuinka tärkeä se on sinulle?
Perheeseen kuuluu äiti, isä ja isosisko. Muutin siskon kans kesäkuun alussa 
Helsinkiin. Vanhemmat asuu Alakitisellä Sodankylän lähellä ja aika paljon 
tulee niihinkin pidettyää yhteyttä eli tärkeitä ovat kaikki.

Miten vietät vapaa-aikaa ja kenen kanssa?
On tullu pelattua kesällä aika paljo futista. Pelasin Helsingissä 6-divaria 
ja noustiin ensi vuodeksi vitoseen. Nyt syksyllä oon käyny lapissa 
metsästämässä ja Helsingissä oon pelannu futsalia eli sali futista.

Milloin laitoit ensimmäisen kerran siteet kiinni? Ja missä?
Ekan kerran laiton siteet kiinni 8 vuotiaana Luostolla. Olin nähny 
telkkarissa jonku lautailu mainoksen ja halusin heti kokeilla.

Tuliko heti sellanen fiilis että, "tää on meikän juttu"?
Tuli kyllä saman tien. Vaikka sillon ei ollu vielä oikein mitään kunnon 
välineitäkään ja kengätki oli vaan jotku luoston vuokraamosta lainatut 
telemark-kengät ja lauta oli minua puolet pidempi niin silti olin aika 
mehuissaan. Porukat omisti silloin hotellin Luostolta niin pääsin aina 
kätevästi joka päivä koulun jälkeen rinteeseen.

Haaveilitko junnuna kisojen kiertelystä ja muutenki lumilautailijan
täyspäiväsestä urasta?
Kyllä se aina välillä kävi mielessä. Sitte ku alko tulla vähän myöhemmin 
jotain lehtiä missä oli haastatteluja Suomalaisista lumilauta 
ammattilaisista niin sillon kyllä mietti että ois siistiä itekki joskus..
Sitte ku menin 12v ekoihin kisoihin pyhälle niin olin niin paniikissä että 
laattasin vaan jossain vessassa enkä pystyny kunnolla laskemaan. nykyään on 
jo vähän nuo kisapaineet nuista ajoista helpottanu. :D

Ku jätkähän on kierrelly kisoja, ja reissannu ympäri maailmaa,
niin missä kaikkialla olet päässy käymää laskemisen ansiosta?
Euroopassa oon kierrelly suurimman osan, mutta sitte oon päässy käymään myös 
pari kertaa Kanadassa, kerran Kiinassa, kerran Koreassa ja kerran 
Australiassa. Jenkeissä en oo kertaakaan vielä käyny. Ens talvena ois 
tarkotus mennä ja Japanissä ois siisti käydä kans.

Millo jätkä sai ekat sponsorit ja miten se tapahtu?
Eka sponsori oli Rovaniemen Mountainbike center. Sain sieltä 30% alennusta 
laudoista. Se oli joskus 97 vuonna varmaan. Sen jälkeen Kankaan Rauli hommas 
mulle Forumin suomidiilin ja sain sieltä laudat ilmaseksi. Joskus neljävuotta 
sitte aloin saamaan lautoja Nitron tehtaalta kiitos Hyryn Samin avustuksen.

Kerro paras kisasaavutuksesi? Ja missä se tapahtu?
Mulla on pari maailman cupin voittoa, eka Stonehamista, Kanadasta ja toinen 
Tandadalenista, Ruotsista.

Mikä on parasta lumilautailussa?
Uusien temppujen oppiminen. Se on aina mahtava tunne. On paljo muutaki 
siistiä mutta se on ehkä kumminki parasta.

Vinkkisi aloittelijoille?
Ottakaa enemmän vauhtia, pyörikää enemmän ja ländätkää paremmin. ;D

Vapaa sana?
www.goodtimes.fi

RUMAT SANAT PÄÄTYVÄT VESSANPÖNTTÖÖN

33 vuotta lastenhoitotyötä tehnyt Terhi Majanen sanoo, että nykypäivän lapset ovat usein vilkkaampia tai levottomampia kuin kymmenen vuotta sitten.

Ylikylän päiväkodin varajohtajana työskentelevä Majanen näkee pahimpana ongelmana arvostuksen puutteen: toisia lapsia ja yhteisiä tavaroita ei osata arvostaa.

- Hyvä esimerkki on, että jos lelu menee rikki,
lapsi ehdottaa että ostetaan uusi.

Toisten lasten kanssa arvostuksen puute näkyy tönimisenä, pilkkaamisena tai jonossa ohitteluna.

Ylikylän päiväkodissa on jokavuotisena perinteenä tarharauhan julistus, jossa korostetaan toisten huomioonottamista. Lasten kanssa työskentelevät aikuiset ovat esimerkkinä hyvässä käytöksessä.

Entä mitä tehdä, jos pieni lapsi kiellosta huolimatta kiroilee?
- Hänen täytyy sylkeä rumat sanat vessanpönttöön, Majanen sanoo.

Tässäkö laskettelun tulevaisuus?

Ilmastonmuutos oli v. 2006 kuuma puheenaihe. Vuoden 2050 tammikuussa uutisryhmämme kävi katsastamassa Ounasvaaran laskettelukeskuksen lumitilanteen. Näky oli surullinen. Haastattelimme Suomen viimeistä lumilautailijaa Jonne J. Kuoksa Junioria, joka yhä ratsastaa alati hupenevilla lumimassoilla seuraten isänsä laudanjälkiä.

Media- ja elokuvatyön linja alkoi Rovalassa

Rovala-opistossa alkoi maanantaina uusi Media- ja elokuvatyön linja. Linja on päivitetty versio kymmenen vuotta vanhasta Rovalan medialinjasta.
Linjalla aloitti opiskelunsa 11 opiskelijaa. Opiskelu on hyvin käytännönläheistä, esimerkiksi tämän sivun päivitys tulee olemaan tästä päivästä lähtien linjalaisten vastuulla.
Koulutus kestää 30 viikkoa ja sen päätteeksi opiskelijat valmistavat kukin oman päättötyönsä videolle. Työ voi olla dokumentti tai fiktio. Enimmäispituus on kymmenen minuuttia. Elokuvat julkaistaan aikanaan myös näillä sivuilla.
Opiskelijoihin saa yhteyden osoitteessa mediatakomo(at)luukku.com

Hannun jäljet -luontokuvakeskus

Kuusamon matkailukeskuksessa avataan ensi keväänä Hannu Hautala luontokuvakeskus. Siellä esitellään digitaalisilla mediaratkaisuilla pääosin Kuusamossa 30 vuotta kuvanneen Hautalan valokuvia.
Lapin Yliopiston taiteiden tiedekunta on toteuttanut näyttelyn mediaratkaisut. Perjantaina tiedekunnassa esiteltiin tulevan näyttelyn ratkaisuja.
Viehättävin niistä oli jo melkein valmis Hannun Keinutuoli, jossa näyttelyssä kävin keinutuolin keinuttavalla vaihtaa suuren näytön valokuvia ja kuulee tuolityynyn kaiuttimista luonnon ääniä.

Viittomakielisiä videoita Rollouutisiin

Rovala-opisto alkaa tämän syksyn aikana tuottamaa Rollo Tänään-sivustolle myös viittomakielisiä uutisia ja videoraportteja. Uutiset ja videot tehdään yhteistyössä opiston viittomakielisen ohjauksen perustutkinnon opiskelijoiden kanssa

Ua Corra Grandessa

Ua Corra(demo-juttu)

Rock-baari Grandessa esiiintyi torstaina uusi rovaniemeläinen yhtye Ua Corra.
Bändi soitti tiukkaa trash-metallia ja yhtyeen tuntemattomuudesta huolimatta sai pienen baarin mossaamaan sydämensä täydeltä.
Bändissä soittavat seuraavat henkilöt:jne. jne

Lisää kuvia
Katso myös video (Ua Corran keikka Sodankylässä)
Ua Corra Mixerissä

METSÄOOPPERA

METSÄOOPPERA

Kävin keskiviikkona oopperassa. Ei tarvinnut kauas mennä vaan itseasiassa se oli täällä samassa paikassa, jossa vietettiin RovaniemiRock .
Kyseessä oli kansantanssiteatteri Rimpparemmin Metsäooppera. Rimpparemmihän taitaan olla Suomen menestyneimpiä kansantanssiporukoita ja on myös uudistanut kansantanssia merkittävästi.
Kertomus kattaa suomalaisten tarinaa metsässä ja metsästä 30-luvulta tähän päivään. Itse pidin eniten tanssiosuuksista, joita tosin oli mielestäni liian vähän. Musiikkikin oli mukavaa, aika modernia.
Parasta oli kuitenkin ympäristö: Aurinko laski, sotkat lentelivät joella. (Lava on rakennettu veden päälle). Lavan ja veden takana on hieno Koivusaari, jota kävin kuvaamassa kesäkuun alussa.
Eero Leppänen

Down By The Kemijoki

Down By the Kemijoki

Tivolissa revitteli lauantaina ac/dc-coverbändi Brian Johnson Big band. Ja hyvin veti. Laulaja oli ilmetty Bon Scott ääneltään. Agnus Youngin kitarasta kotoisin olevat kuolemattomat riffit Thunderstructista ja Highway to Hell-biisistä olivat myös hienoja. Nanananaanananaana!
Sitten sellainen täysin minulle tuntematon bändi nimeltään Magyar Posse ihan puhalsi mieleni pois! Jotenkin kansanmusiikki/elokuvamusiikkimaista, mutta myös erittäin menevää. Tsekatkaa tämä porilaisbändi!
Illan ruunasivat Kemopetrol ja Lemonator.